sitruuna-lakritsimuffinit.

Voiko muffinsseja koskaan leipoa liikaa?

Kettuterrostit-blogissa oltiin leivottu lakritsi-tiikerikakkua josta lähti idea näihin muffareihin. Ehkä härskeimmän värisellä kuorrutuksella ikinä, olen hamstrannut Tiimarin leivonta-valikoimista halvalla Wiltonin pastavärejä kaapit täyteen. En edes halua tietää miten paljon e-koodia kyseiset tuotteet sisältävät, mutta silloin tällöin suon itselleni väreillä mässäilyn leivonnaisten koristelussa lisäainemäärisstä huolimatta.

Ohje on sama kuin viimeksikin, pienillä muutoksilla. Ohjeesta tulee n. 8 pienehköä muffinssia.

50g voita pehmitettynä

1dl sokeria

2 kananmunaa

1dl jauhoja

½dl perunajauhoja

1tl leivinjauhetta

½ sitruunan mehu ja raastettu kuori

n. 1dl lakritsikastiketta

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Sekoita kananmunat taikinan joukkoon yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jauhoseos taikinan joukkoon. Jaa taikina kahteen osaan, lisää toiseen sitruunan mehu ja kuoriraaste ja toiseen lakritsikastike. Nostele taikinat muffinivuokiin vuorotellen ja vedä esim. cocktailtikulla tai haarukalla taikinaa läpi jotta saat "tiikerikuvion". Paista 200 asteessa n. 15min.

Kuorrutteena on pastavärillä värjättyä rahka-kermavaahtoseosta.

mustikkapannareita, mm.

Keskiviikkona ne sitten oli, pienimuotoiset läksiäiset. Juomat oli ehkä aavistuksen tasokkaampia mitä yleensä, muuten ilta meni aika tutulla kaavalla. Torstai-aamuna kipitettiin Jannen kanssa kiltisti koululle alle kahden tunnin yö(aamu?)unien jälkeen, samalla reissulla ehdittiin moikkaamaan Jukkaa Ravintola Tallin keittiössä. Vasta kun koululta vihdoin selvisin kotiin Juhon viereen, pääsi itku.

Tässäkö tää nyt oli? Turhautumisentunnetta ja pään sisällä vellovia ajatuksia lähdin viikonlopuksi karkuun vanhan kämppikseni luokse Helsingin Kontulaan.

"jäähyväisateria" by Jukka, vähän naudan sisukkaa mm.

Tämä viikko menee esimieshommissa Tallin keittiössä. Vaikka hulinaa ja touhuilua onkin riittänyt, niin kyllä meillä edelleen kokataan!

kappas, onko meillä syöty taas pitsaa? pesto-mozzarella-punasipuli-pepperoni. ja tabascoa nam.

blueberry pancakes

Ohje on sovellettu Sara la Fountainin kirjasta Passion for Food.

5dl vehnäjauhoja

1½rkl leivinjauhetta

1tl suolaa

1 1/4dl sokeria

2½dl maitoa

1 1/4dl kermaa

250g kermaviiliä

2 kananmunaa

50g voita sulatettuna

½dl öljyä

1rkl vaniljasokeria

150-200g mustikoita

(n. 1 rkl perunajauhoja)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa nestemäiset aineet ja lisää kuivat ainekset nesteen joukkoon hyvin sekoittaen. Sekoita hieman perunajauhoja mustikoiden joukkoon ja kääntelet mustikat varovasti taikinan sekaan. Anna seoksen levätä muutama minuutti.

Annostele taikinaa pieni kauhallinen kuivalle pannulle ja paista pannarit molemmin puolin kullanruskeiksi miedolla lämmöllä.

jäädytetty sitruunakakku.

Mielihalujen täytteisestä pääkopasta nousi pinnalle jäädytetty sitruunakakku, jota muistin äiten tehneen aika usein silloin kun olin vielä ihan pentu. Paniikkipuhelua äitelle ja epämääräisen kakkukuvauksen jälkeen äite lupasi tutkia asiaa. Ei mennyt kovin kauaa kun puhelin pärähti soimaan ja tämä alunperin kummitädiltäni äitelle päätynyt resepti löysi tiensä minunkin keittiöön. Jee! Aika nostalgista.

Tämä kakku ei ole kovin makea, eipä ole monimutkainenkaan. Oli kyllä juuri niin hyvää kun muistinkin, ihania lapsuuden makumuisteloita.. Sokeria voi tietysti lisätä enemmänkin jos haluaa makean kakun.

jäädytetty sitruunakakku

80g voita sulatettuna

180g digestive-keksejä

Sekoita murskatut keksit ja voisula keskenään. Vuoraa halk. 24cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja painele keksimuruseos vuoan pohjalle.

2 kananmunan valkuaista

2 keltuaista

2dl kermaa

150g ranskankermaa

1 sitruunan mehu ja raastettu kuori

1-1½dl sokeria

1tl vaniljasokeria

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, vaahdota myös kerma. Yhdistä vaahdot. Sekoita keskenään keltuaiset, ranskankerma, sokerit sekä sitruunan mehu sekä kuoriraaste. Lisää keltuaisseos vaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte keksimurupohjan päälle ja anna kakun jäätyä pakkasessa useampi tunti, mielellään yön yli.

rrs.

Eilen oltiin viettämässä iltaa Mikkelin Bar n' Night Vaakunassa Sunny Sundayn merkeissä. Samalla fiilisteltiin luokkakaverini Jarkkon vikaa duuni-iltaa nitessä. Jukkalta onkin tullut jo aiemmin postaus Jarkkon flööritouhuista (UUNISSA: Flairtendingiä Jarkko Issukan kanssa) ja on ollut mielettömän hienoa seurata se kolme vuotta mitä Mikkelissä olen viettänyt miten poika on kehittyny pullojen viskomisessa ja baaritouhuilussa muutenkin aivan älyttömästi. Nyt tiedätte keneltä voitte saada juomanne sekaan tuoretta kurkkua, inkivääriä tai rosmariinia, kelkkaa ja valkovenäläistä osaa tehdä kuka vaan.

Eilen nitessä syötiin siis kakkua ja juotiin kuohuvaa, perinteisen rellestämisen lisäksi siis. Jarkko veti vikat showt nitessä sytyttämällä taas baarin palamaan.

Haikeet fiilikset. Se "meiän porukka" joka opiskelujen alkuvaiheessa synty ei unohdu vaikka ihmiset muuttaa, muuttuu ja tietysti elämäntilanteet on kullakin nyt ihan erilaista mitä ne sillon kolme vuotta sitten oli.

Jarkko ja Jukka lähtee Helsinkiin.

Lauri on kiertänyt koko maapallon ja majailee tällä hetkellä tietääkseni Singaporessa.

Anni hoitaa esimiesjuttuja nitessä, toimii MAMOKin puheenjohtajana ja osallistuun keväällä Turussa järjestettäviin Resto 2011-kilpailuihin.

Jari syö makkaraa. Janne faijaantuu. Mä katson vierestä, käyn töissä, syön, juon ja mietin. Kolme vuotta on ihan vitun lyhyt aika.

Ja tietysti, kaikki muutkin pupuankkaset jotka vaikutitte tai ette vaikuttanut luokalla R648SN, te jotka karkasitte jo kauemmas, teitä on ikävä. Ja te jotka ette oo vielä karannu, niin älkää hävitkö näiltä kulmilta ihan vielä mihinkään.

suklaiset mokkapalat.

Pitkästä aikaa mokkapaloja. Kaksiossamme koettiin lievää paniikkia kun äiten mokkapalaresepti oli hävinnyt, tuntui lähestulkoon petturimaiselta turvautua jonkun toisen mokkapalareseptiin. Mokkapalat ovat pullan ohella jotain sellaista lapsuudesta tuttua (jopa kyllästymiseen saakka leivottua) ja henkilökohtaista etten tiedä olisinko loppujen lopuksi edes halunnut äiten reseptiä blogissani julkaista.. Reseptin ollessa kateissa suostuin kuitenkin lopulta leipomaan Kinuskikissan mokkapalapohjan, johon lisäsin rouhittua tummaa suklaata.

Niin, ja kyllähän se äiten reseptikin sitten lopulta löytyi. Ehkä sillä mennään sitten seuraavalla kerralla :>

mokkapalat

200g voita pehmitettynä

1½dl sokeria

3 kananmunaa

1½dl maitoa

4dl hiivaleipäjauhoja

100g tummaa suklaata rouhittuna

4rkl kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kananmunat taikinaan yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon vuorotellen maidon kanssa. Sekoita lopuksi joukkoon suklaarouhe. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa 10-13min.

kuorrute

200g (n. 3½dl) tomusokeria

1rkl kaakaojauhetta

60g voita sulatettuna

4 palaa tummaa suklaata

1tl vaniljasokeria

4rkl vahvaa kahvia

Sulata voi ja suklaa, lisää joukkoon kahvi. Sekoita keskenään kaakaojauhe, vanilja- ja tomusokeri ja siivilöi voiseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja levitä hieman jäähtyneen mokkapalapohjan päälle.

kevätkääryleet ja bataattisosekeittto.

Kaapin perälle unohtuneet pyöreät riisipaperilevyt muistuivat taas mieleen kun telkkarissa kokkailtiin kevätkääryleitä. Mullekin! Eipä näistä mitään älyttömän esteettisen näköisiä tullut, saatoin ehkä laittaa kääryleisiin hitucn liikaa täytettä ja rullista olisi voinut tehdä vähän tiukemmat.. Mutta hyviä, mikäpä fritattu nyt ei olisi. Viimeksi paistoin kevätkääryleet muistaakseni pannulla runsaassa rasvassa, mutta ei sille mitään voi että rasvassa keitetty nyt vaan on aina niin paljon parempaa.. :b

Olen taas ihan tosi huono kertomaan ruokamittoja, teen aina mututuntumalla. Raaka-aineita kannattaa muutenkin käyttää omien mieltymysten mukaan, minun kevätkääryleet olivat seuraavanlaiset:

8-10 riisipaperilevyä

riisinuudeleita (valmiita nuudeleita oli n. 2dl)

1 porkkana pieninä ohuina suikaleina

pieni pala kaalia

½ punasipuli hienonnettuna

1 sitruunaruoho

1 kynsi valkosipulia

mausteita (paprikajauhe, cayenne, mustapippuri, suola, curry + Aromaattinen Aasia-maustesekoitusta)

soijakastiketta

öljyä kuullottamiseen ja frittaukseen

kananmunaa taikinan kiinnittämiseen

Valmista riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kuullota kasvikset öljyssä pannulla pehmeähköiksi. Lisää mausteet ja valmiit nuudelit (kannattaa pieniä nuudeleita ennen lisäämistä jotta ne on helpompi sekoittaa kasvisten joukkoon) ja sekoittele vielä hetki.

Pehmitä riisipaperilevyt yksitellen lämpimässä vedessä laakeassa astiassa. Nosta riisipaperilevy esim. pyyhkeen päälle ja laita nokare täytettä levyn keskelle. Nosta levyn alareuna täytteen yli, käännä sivut keskelle ja rullaa taikina kääreeksi. Liimaa taikinarulla kiinni tilkalla kananmunaa.

Kuumenna öljy kattilassa ja keitä kääryleitä rasvassa n. 2min.

Bataattikeiton himoissani hylkäsin ajatuksen valmistaa muuta itämaista ruokaa. Minulla on aikaisempi postaus Juhon tekemästä bataattikeitosta, ja tämä ohje on aika samantapainen. Paitsi että tässä on kanelia, joka alkaa olla minun bataattikeitossa aika must. Suosittelen myös käyttämään liemikuutioiden sijaan paljonpaljon parempilaatuista fondia, joka paitsi maistuu paremmalle, sisältää myös huomattavasti vähemmän lisäaineita. Pienen putelin hinta saattaa olla korkeampi kuin liemikuutiopaketin, mutta yhdestä fondipullosta riittää kyllä pitkäksikin aikaa.

bataattisosekeitto

1 iso bataatti

2 perunaa

kasvisfondia

1-2 dl keitinlientä

2dl ruokakermaa

mustapippuria

suolaa

kanelia

Kuori ja pilko bataatti sekä perunat. Keitä suolalla maustetussa vedessä kypsäksi. Kaada ylimääräinen vesi pois, soseuta. Lisää kerma, fondi ja mausteet ja kuumenna keittoa vielä muutama minuutti.

naan-leipä. ja Sosuli.

Uunituore leipä on ehkä parasta! Innostuin leipomaan välillä perus sämpylöiden sijaan naan-leipää, kun Juhon serkku Emppu mainitsi naamakirjassa sitä leiponeensa ja tykänneensä kovin. Emppu oli tehnyt naan-leivän kanssa myös kurkkuraitaa, ja minäkin päädyin kurkkulinjalle tekemällä tsatsiki-tyylisen jukurttikastikkeen.

naan-leipä 8kpl

500g (n. 8dl) vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

½tl soodaa

1tl suolaa

1 kananmuna

15g (1rkl) voisulaa

1,25dl maustamatonta jogurttia

2½dl maitoa

voiteluun voisulaa

Mittaa kulhoon kuivat aineet. Vatkaa kananmunan rakenne rikki ja lisää kananmuna, voisula ja jogurtti jauhoseokseen. Lisää vähitellen maitoa, kunnes seoksesta muodostuu pehmeä taikina. Peitä taikinakulho kostealla liinalla ja annan taikinan tekeytyä lämpimässä noin 2 tuntia.

Vaivaa taikina hyvin jauhotetulla leivinpöydällä 2-3min. Jaa taikina 8 osaan ja kauli palat n. 15cm pituisiksi soikioiksi. Sivele soikiot vedellä ja aseta ne leivinpaperin päälle uunipellille kostea puoli alaspäin.

Voitele vielä leipien pinta voisulalla ja paista leipiä 200 asteessa 8-10min kunnes ne ovat saaneet väriä.

Kastikkeeseen laitoin maustamatonta jugurttia, jonka maustoin kurkku- ja punasipuliraasteella, suolalla, mustapippurilla, sokerilla sekä sitruunamehulla.

Kovasti odottamani Sosuli-muumimukikin on ilmestynyt vihdoin kauppoihin ja Juho osti sen minulle vähän etukäteen naistenpäivälahjaksi. En varsinaisesti keräile muumimukeja nykyisen ylitarjonnan vuoksi.. rahastamisesta tuli kai tässäkin asiassa turhan helppoa kun vanhoista mukeista alettiin tehdä uusia malleja, sivuhahmotkin alkoivat saada oman kahveeastiastonsa ja perinteisten hahmoastioiden rinnalle ilmestyivät vielä kausituotteetkin. Mutta toki minäkin muumimukeista pidän, ja ainakin söpöimmät päätyvät meidänkin keittiön kaappeihin (:

dallaspullaa.

Monesti olen suunnitellut kokeilevani dallaspullien valmistusta, tänään oli sitten aikaa niille. Siivousvimman ohessa pullataikina sai kohota rauhassa useamman tunnin, joten pullista tulikin sitten tosi kuohkeita.

Merjan leivonta ja askertelublogista löytyi erityisen messevän kuuloinen dallaspullaohje. Perinteisen kreemin lisäksi ohjeessa oli käytetty kondensoitua maitoa, joka tuo dallaspitkoon kaupan pitkoista tuttua toffeen makua. Pakko oli kokeilla. Ei laihduttajille.

Kondensoitua maitoa voi tilata nettileivontakaupoista, mutta sitä saa myös ainakin meidän K-Supermarketista kahtakin eri sorttimenttia (ihmettelin vain, miksi toista kaupattiin kuiva-ainehyllyllä ja toista maitohyllyllä..). Merjan ohjeessa kondensoitu maito oli keitetty (metallitölkki laitetaan kiehuvaan veteen muhimaan jolloin lopputulos on vastaa aikalailla kinuskia), mutta itse olin taas kärsimätön enkä jaksanut ruveta moiseen touhuun ollenkaan. Hyvinhän tuo kondensoitu maito toimi täytteenä ihan keittämättäkin.

dallaspitko 2kpl

annos pullataikinaa (2½dl nestettä)

täyte 1

kondensoitua tai karamellisoitua maitoa (1tlk riittää n. 3-5 pitkoon)

Jaa kohonnut taikina 3 osaan. Kauli kahdesta osasta suorakulmion malliset levyt ja nosta levyt leivinpaperin päälle. Levitä taikinalevylle kondensoitua maitoa ja käännä laidat keskelle. Ohjekuvat löytyvät täältä.

täyte 2

100g maitorahkaa

150g pehmeää rasvaa

1,25dl sokeria

50g vaniljakreemijauhetta

Sekoita täytteen aineet keskenään tasaiseksi massaksi. Levitä täytettä pitkon keskelle. (Siisteimmän lopputuloksen saat pursottamalla. Laita täyte pursotinpussiin ja leikkaa pussin päähän isohko aukko.)

Kauli loppu taikina ohueksi levyksi ja leikkaa siitä suikaleita. Asettele suikaleet täytteen päälle ristikkäin. Anna pitkojen kohota vielä hetki, voitele kananmunalla, ripottele päälle esim. raesokeria ja mantelirouhetta. Paista 200 asteessa n. 20 min.

Koska itse tein vain yhden pitkon, lopusta taikinasta leivoin dallaskierteitä pieniin leivosvuokiin. Kauli loppu taikina levyksi ja levitä voi-kreemitäytettä taikinalevyn päälle. Kääri taikinalevy rullalle ja leikkaa se terävällä veitsellä pieniksi annospaloiksi. Laita kierteet leivosvuokiin, voitele kananmunalla ja ripottele päälle mantelilastuja tai raesokeria. Paista 225 asteessa n. 10min.

täytetyt patongit.

WWF:n sivuilta löytyi päivitetty opas eettiselle kalansyöjälle. Koska olen tässä viimeisen muutaman kuukauden vinkunut Juholle, miten nyt saisi olla jo kesä ja minä haluan mato-ongelle narraamaan kaloja (ihan niinkun narina jotenkin auttaisi tai Juho voisi tehdä asialle mitään), innostuin oppaasta kovasti. Kala ei varsinaisesti tosin kuulu ruokavaliooni, mutta jos vaan yhdenkin kalan kesällä saan niin kyllä minä sen sitten kanssa aion syyä! Perkele.

Kotimaisen kalan syöminen on rutkasti ympäristöystävällisempää kuin syvänmeren lajien. Oppaassa on esitelty 56 Suomessa myytävää ruokakalaa, ja ne on luokiteltu värimerkinnöillä. Vihreällä merkityt ovat suositeltavia, keltaiset harkinnan mukaan käytettäviä ja punaiset vältettäviä lajeja. Meren herkkuja - kuluttajan kalaopas on ladattavissa WWF:n verkosivuilta, mutta taskukokoisen paperiversion voi myös tilata postitse ilmaiseksi kotiin. Itsekin laitoin tilauksen menemään.

Innostuin myös leipomaan taas yömyöhään leipää, tällä kertaa täytettyjä patonkeja. Ohjeesta tulee 3 isoa tai 6 pientä patonkia. Itse täytin osan patongeista ruohosipulituorejuustolla, osan valkosipulimurskalla maustetulla voisulalla.

2dl vettä

1pss kuivahiivaa

suolaa

sokeria

5dl vehnäjauhoja

½dl seesaminsiemeniä

½dl auringonkukansiemeniä

n. ½dl öljyä

(yrttejä, esim. basilika tai persilja)

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne lämpimään veteen. Lisää öljy ja alusta taikina tasaiseksi. Anna taikinan kohota puolisen tuntia.

Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle työtasolle ja jaa taikina 3 tai 6 osaan. Kauli osat soikeiksi levyiksi ja levitä levyn keskelle täytettä. Kääri taikinalevyt rullalla ja kohota vielä hetki pellillä leivinpaperin päällä.

Paista kohonneita patonkeja 225 asteessa noin 15min, eli kunnes pinta on kauniin ruskea.

persikkainen rahkapiirakka.

Hiihtolomaviikko, alkuviikko ihan jopa vapaatakin, joten suunnattiin Juhotuksen kanssa vanhempieni luokse Varsinaiseen Suomeen Alastarolle ;> . Raision Ikeasta tarttui eilen mukaan matala, 37cm x 25cm vuoka, jota oli pakko päästä tietysti heti kokeilemaan. Luvassa siis taas piirakkaa.. Pienimuotoisen kaappien selailun jälkeen löytyi vuoden 2000 Valion ruokavuosi-lehtisestä rahkapiirakan ohje, jota muokkailin tähän reseptiin.

Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty halk. 28-30cm uunivuokaa (minulla oli siis käytössä tuo Ikeasta ostettu) ja ohjeen mukaan pohjaan tuli 400g valmista murotaikinaa. Koska tiedettävästi kaikki liemikuutiot ja sipulikeittoainekset ovat kiellettyjä minun reseptiikassa, piti tuo piirakan pohjakin tehdä alusta asti itse. Kehittelin viimeksi leipomani mustikkapiirakan pohjan ohjetta vähäcn, ja hyvää tuli.

pohja

1½dl sokeria

150g voita pehmitettynä

2 kananmunaa

3dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

1½tl kanelia

Vaahdota sokeri ja pehmeä rasva, lisää kananmunat yksitellen ja hyvin vatkaten taikinan joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Painele taikina voideltuun/leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle.

täyte

n. 450g persikoita (mieluiten tuoreita, joita tähän hätään ei kuitenkaan yllättäen ollut saatavilla. eli siis yksi iso tölkki ällöliemihetelmiä riittänee)

250g maitorahkaa

2dl ruoka- tai kuohukermaa

1 kananmuna

1tl kanelia

1dl sokeria (tai maun mukaan vähemmänkin)

loraus sitruunamehua

1tl vaniljasokeria

Sekoita täytteen aineet keskenään tasaiseksi. Leikkaa persikoista ohuita viipaleita ja levitä viipaleet taikinapohjan päälle. Kaada rahkaseos tasaisesti persikoiden päälle.

Paista 200 asteessa n. 40 min. Tarjoa jäähtyneenä. Rahkakerros on sen verran mehevää että piirakka ei minun mielestä vaadi enää kyytipojaksi mitään muuta extraa kuin ison kupillisen kahvia. Kuvaustilanteessa lautanen näytti kuitenkin niin pelkistetyltä että lisäsin piirakan kylkeen vähän vaniljajäätelöä, toimiihan tuokin.

Äite oli taas yllättänyt ja kyytsännyt kirjastosta himaan Aki Wahlmanin Kokki ja Kokkioppilaat-kirjan. Juho muisti heti että myös Jukka oli maininnut blogissaan kyseisen teoksen. Pikaisen selailun jälkeen minunkin on pakko suositella kirjaa, Jukkaa suoraan lainaten

"Chef de Cusine ja opettaja Aki Wahlman on tunnettu monista naistenlehdistä, sekä ruokaohjelmista. Erityisesti Aki tunnetaan terveellisen ja hyvän ruoan puolestapuhujana. Aki jaksaa aina muistuttaa kokkioppilaitaan aitouden tärkeydestä, joka korostuu myös kirjassa. Kirjassa korostetaan aitoja ja puhtaita eettisesti tuotettuja raaka-aineita ja oikeaoppisia valmistustapoja." UUNISSA: Case: Aki Wahlman - Kokki ja Kokkioppilaat

Mitään hifistelyä kirjan resepteiltä ei kannata odottaa, vaan suomalaisia makuja, vinkkejä ruoka-aineiden valinnasta, ruoan valmistuksesta ja työvälineistä. "Keskeistä ei ole toistaa reseptejä vaan ymmärtää ruokaa". Lukuelämystä kohentaa Wahlmanin omat kertomukset lapsuuden ensimmäisistä ruoanvalmistuskokeiluista nykypäivään.