tiistai 31. toukokuuta 2011

rhubarb.

Ensimmäisen raparperipostaukseni jälkeen olen ilokseni saanut huomata, etten joudukaan elämään raparperinpuutteessa. Sen sijaan olen saanut jo useampaan otteeseen raparperitoimituksen kotiin kannettuna, kiitos siitä! Tälläkertaa lähdin perinteisemmälle linjalle taiteilemaan raparperipiirakkaa. Kärsin kuitenkin kyltymättömästä kokeilunhalusta, enkä jaksa enää tyytyä jo hyviksi toteamiini resepteihin.. ja jostain ajatusuniversumini kätköistä mieleen juolahti josko minttu toimisi raparperin kanssa. Eli ei muuta kun googlailemaan.

Helsingin Sanomien sivuilta löytyikin ihan simppeli raparperipiirakan ohje, jossa oli käytetty myös minttua. Vähän soveltelua omaan keittiöön, ja innostuksissani päädyin kaivamaan pakastimeen unohtuneen jäätelökoneenkin esille ja tekemään minttujäätelöä. Taas kerran joutui miettimään miksen tee kaikkea syömääni jäätelöä itse, on se vaan ihan aika paljon parempaa kuin kaupasta ostettu.

Tavalliset vehnäjauhot olen vaihtanut hiivaleipä- ja ruisjauhoihin, nykyään käytän myös tavallisen valkoisen kidesokerin sijaan luomuruokosokeria. Vaahtoutumisominaisuuksiltaan tavallinen sokeri on kuitenkin parempaa, eli esimerkiksi kananmuna-sokerivaahtoihin kannattaa käyttää tavallista sokeria leipomusten ilmavuuden takaamiseksi.


minttuinen raparperipiirakka
3-4 raparperinvartta
2rkl vaahterasiirappia tai hunajaa
n. ½dl mintunlehtiä hienoksi hakattuna

Sekoita ainekset kulhossa ja jätä hetkeksi maustumaan.

pohja
3dl jauhoja
1dl sokeria
1tl leivinjauhetta
100g voita
1 kananmuna
(öljyä tai voita vuoan voiteluun, perunajauhoja)

Sekoita pehmennetty voi, jauhot ja sokeri murumaiseksi seokseksi. Lisää kananmuna ja sekoita taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi jähmettymään. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Ripottele pohjan päälle hieman perunajauhoja.

täyte
2 kananmunaa
1 prk (200g) kermaviiliä
100g ranskankermaa
vaniljasokeria
n. 1dl sokeria

Valuta raparpereista ylimääräinen neste. Levitä raparperi-minttuseos tasaisesti piirakkavuokaan. Sekoita kermaviili, ranskankerma, kananmunat ja sokerit. Kaada seos raparperien päälle. Paista 200 asteessa n. 35min. Jos pinta/reunat meinaavat tummua liikaa, peitä piirakka foliolla. Tarjoile jäähtyneenä.

minttujäätelö
2 keltuaista
½dl sokeria
1dl maitoa
n. 2dl tuoretta minttua
2dl kuohukermaa

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Kiehauta maito ja riivityt mintunoksat. Poista oksat ja kaada kuuma maito keltuaisseokseen. Sekoita hetki. Silppua mintunlehdet ja lisää ne vaahtoon, anna seoksen jäähtyä hetki.

Vaahdota kerma ja sekoita keltuaisvaahtoon. Jäähdytä pakastimessa (tai jäätelökoneessa jos sellaisen omistat, siirrä hieman jähmettynyt seos pakkaseen).


Raparperia oli sen verran paljon että osasta tein vielä sitruunalla maustettua mehua, tämäkin ohje Hesarin sivuilta.

raparperimehu n. 0,5l
1l raparperia paloina
½l vettä
1dl sokeria
½ sitruunan mehu

Käytä mahdollisimman uusia ja punavartisia raparpereja. Pilko raparperit kuorineen, mittaa kattilaan vesi ja raparperit ja anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Siivilöi mehu, liuota joukkoon sokeri. Lisää lopuksi joukkoon sitruunan mehu, jäähdytä.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

vanilja-raparperitäytepullaa.


Satuin saamaan muutama päivä sitten nipun raparperia, ja vaikka raparperikiisseli ja erilaiset raparperipiirakat hyvvää ovatkin, halusin kokeilla välillä jotain uutta. Joskus olen käyttänyt raparperia ihan ruuanlaitossakin, ainakin vokkiruuissani raparperi on vieraillut muutamaan otteeseen, mutta tällä kertaa päädyttiin taas sokerilinjalle. Ja leivoin pullaa. Raparperitäyte sai kaverikseen vanhan ajan vaniljakastiketta, ja vaikka sainkin inhonväreitä sekoitellassani valmiskastikejauhetta maidon joukkoon, lopputulos eli valmis pulla oli kyllä kieltämättä oikein onnistunutta.

Leivoin pullataikinan 2,5desiin nestettä. Jos käyttää valmisvaniljakastiketta niinkuin minä tein (1pss jauhetta 4desiin maitoa), vaniljasoosia jää yli aika reippaasti. Puolikas annoskin riittää siis hyvin.

vanilja-raparperitäytepullat

raparperitäyte:
4-5 raparperin vartta
n. 1dl sokeria
vettä
Paloittele raparperi, lisää kattilaan yhdessä vesitilkan ja sokerin kanssa. Keittele miedolla lämmöllä, kunnes raparperit ovat pehmenneet. Lisää tarvittaessa sokeria ja anna seoksen jäähtyä.

+ vanhan ajan vaniljakastiketta

Valmista pullataikina ohjeen mukaan. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan, kauli suorakaiteen muotoisiksi levyiksi. Levitä pullalevyjen päälle raparperitäytettä ja vaniljakastiketta ja kääri levyt rullalle (aika naftisti saa täytettä olla, ettei se tursua yli käärittäessä). Leikkaa terävällä veitsellä muutaman sentin paksuisia paloja ja asettele kierteet paperisiin leivosvuokiin. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista 225 n. 10min.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

valkosuklaa-passionkakku.

Vaikka itsekkyydessäni postailenkin omia juttujani, parempi puoliskonikin osaa loihtia jos jonkinnäköisiä herkkuja. Jouduin juhlimaan syntymäpäivääni (taas, ihan liian usein), ja mieli maassa könytessäni töistä kotiin keittiössä odottikin valmis lohdutussafka. Tai onnitteluruokaakin se saattoi olla, no enivei:

paistettua kuhaa, kukkakaalipyrettä, punasipuli-vinaigrettea ja rehuja. oli hyvvääää <3

Tämänvuotiset syntymäjuhlat meinasivat mennä kirjaimellisesti sivu suun kun tuopit kilisivät pöydiltä lattioille ja olut käsille ja rinnuksille Suomen kansan juhliessa lätkävoittoa niin antaumuksella ettei omaankaan lompakkoon jäänyt kovin montaa senttiä leipomisjuttuihin. Jos nyt pieni kakku kuitenkin? Halusin tehdä välillä vähän eksoottisemman makuisen kakun, ja passionhetelmä on odotellut keittiövuoroaan jo tovin.. joten päädyin valkosuklaa-passionkakkuun. Taaaaas juustokakkua, olin aivan liian laiska alkaakseni väkertämään täytekakkua. Normin keksimurupohjan sijaan tein kuitenkin tälläkertaa pohjan riisisuklaasta (riisisuklaakarkkeja tein jouluna, 281210 joulukarkkeja). Toimi ihan kivasti, mutta kyllä se digestivepohja vaan on edeleen mun mielestä paras (:



pohja
80g kookosrasvaa
n. 7dl riisimuroja
tomusokeria maun mukaan
½dl kaakaojauhetta

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Sulata kookosrasva kattilassa ja sekoita siihen muut aineet. Painele riisisuklaa irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin jähmettymään.

täyte
7 passionhedelmää
1dl sokeria
tilkka vettä

400g tuorejuustoa
2,5dl kermaa
130g valkosuklaata
sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan
6 liivatelehteä
1prk (125g) mangososetta (tai muuta hedelmäsosetta)
tilkka passionhedelmämehua tai vettä

Puolita passionhetelmät ja kaavi hedelmäliha+siemenet kattilaan. Lisää vesitilkka ja sokeri, keittele seosta miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Siivilöi passionsiirappi (siemeniä ei käytetä kakkuun), jäähdytä.

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa, anna jäähtyä hetki. Vaahdota kerma, lisää tuorejuusto, hedelmäsose, passionhedelmäsiirappi ja sokerit. Lisää valkosuklaa koko ajan sekoittaen.

Kuumenna mehutilkka kiehuvaksi, purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sulata liivatteet mehun joukkoon. Jäähdyttele hetki ja lisää liivateseos ohuena nauhana muun täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada täyte irtopohjavuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia, mieluiten yön yli.

kiille
2,5dl hedelmämehua (itsellä Vitalin ananas-appelsiini-omena-passion-banaanimehu)
2dl hyytelösokeria

Kuumenna mehu, lisää joukkoon sokeri. Keitä miedolla lämmöllä minuutin verran. Jäähdytä sekotellen, ettei pintaan pääse muodostumaan kuorta. Valuta hieman jäähtynyt mehu hyytyneen kakun päälle ja laita kakku vielä jääkaappiin siksi aikaa että kiille hyytyy.

koristelussa apinoin Insanityä, kun se vaan on niin hyvä.

tiistai 17. toukokuuta 2011

suklaakeksejä, kaninkarvaa & patonkia.

Useampi vapaapäivä putkeen ja tulihan siinä Leijonille joku MM-kultakin josta seurasi vähäcn hulivilihulinoita ja reissaamista. Pikkuhiljaa aletaan taas laskeutua arkeen, toisin sanoen keittiöön. Vaikka leipomisvimma olikin taas suuri, eilinen Helsingin reissu (Kauppatori & Leijonat tsek!) väsytti sen verran että mitään erikoisempaa en jaksanut alkaa taiteilemaan.

Olen himoinnut suklaakeksejä jo useamman päivän, nappasin Apsilta tuplasuklaa cookies-nimellä kulkevan reseptin. Tein taas vaan puolikkaalla ohjeella, meillä kun ei ole kovin montaa suuta ruokittavana.. Tässä on kuitenkin alkuperäinen resepti josta tulee keksien koosta riippuen n. 40 keksiä.


tuplasuklaa cookies
5½dl jauhoja
2rkl kaakaojauhetta
3tl leivinjauhetta
1tl suolaa
250g voita sulatettuna
1½dl sokeria
1½dl fariinisokeria
2tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
100g tummaa suklaata
100g valkosuklaata
1dl kaurahiutaleita (tai kookoshiutaleita/pähkinärouhetta)

Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola keskenään. Lisää voisulaan sokerit ja lisää kananmunat joukkoon yksitellen hyvin vatkaten, siivilöi joukkoon jauhoseos. Lisää rouhittu suklaa sekä kaurahiutaleet, sekoita taikina tasaiseksi. Nostele uunipellille leivinpaperin päälle lusikalla taikinanokareita (jätä leviämisvaraa). Paista 175 asteessa noin 10min.

kania ei kuitenkaan ole vielä syöty. syyllinen on tällä hetkellä jonkin verran räjähtäneemmän näköinen kuin kuvassa..

Elämä on epävarmaa, syö jälkiruoka ensin. Koska päivän mättö oli vielä saamatta piti leipoa patonkeja, joihin tungetaan tietysti ihan överisti täytettä. Ja pupunkarvaa, koska sitä on jo toista kertaa tänä keväänä kämpässämme enemmän kuin paljon. Ilmeisesti Hermannin ensimmäinen kevätturkki olikin turhan kuuma..


rapsakkaa patonkia kolmesti
2dl maitoa
½pss kuivahiivaa
suolaa
sokeria
½dl öljyä
n. 5dl hiivaleipäjauhoja

voiteluun maitoa tai vettä
seesaminsiemeniä

Lämmitä maito, lisää hiiva, suola, sokeri ja vaivaa taikinaan jauhot. Lisää taikinaan lopuksi öljy. Kohota taikina lämpimässä noin kaksinkertaiseksi.

Muotoile taikinasta kolme patonkia ja laita ne leivinpaperin päälle uunipellille. Leikkaa patonkien pintaan viiltoja ja anna kohota vielä hetki (ilman leivinliinaa). Voitele ja ripottele leipien päälle seesaminsiemeniä, paista 225 asteessa n. 15min.

Jos haluat rapeakuorista leipää, älä peitä uunituoreita patonkeja leivinliinalla. Rapeutta saa myös lisättyä kun kaadat uunin pohjalle hieman vettä kun laitat leivät uuniin ja kerran paiston aikana.

maanantai 9. toukokuuta 2011

sushia!

Muutama viikko sitten junailin itseni Helsingin Vuosaareen Jukkan ja Anniinan tupareihin, samalla reissulla maistoin ensimmäistä kertaa sushia, kun sellaistakin herkkua oltiin tarjottavaksi kokkailtu. Sushi on tosiaan minulle aivan uusi ruoka, en ole koskaan käynyt sushiravintolassa enkä tiedä mitään kikkoja ja niksejä miten sushiruokia oikeaoppisesti valmistetaan. Oikeat sushimestarit harjoittelevat kuulemma vuosia, jostainhan se on pakko alottaa..

Sushi yhdistetään usein raakaan kalaan (sashimi), vaikka sushilla tarkoitetaan viinietikalla maustettua riisiä, joten erilaisia sushiruokia ja variaatioita löytyy varmaan yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Tein makeja eli varmaankin sitä tunnetuimpaa sushiruokaa, pikkuisia sushirullia. Nori-levyn kääntäminen ei ihan vielä sujunut ongelmitta ja minun sushit on kääritty vähän löysähkösti, mutta itse olin kuitenkin ensikertalaiseksi tyytyväinen.

Sushiriisin huuhtelin aluksi kylmän veden alla niin kauan että huuhteluvesi on kirkasta, jonka jälkeen hauduttelin riisiä miedolla lämmöllä kannen alla 15min. Valmiin riisin siirsin laakeaan astiaan, maustoin sokerilla, suolalla ja riisiviinietikalla ja kääntelin varovasti puulastalla niin kauan että riisi oli huoneenlämpöistä.

Tein kahdenlaisia sushirullia, riisin ja wasabitahnan lisäksi toisissa on kurkkua ja lohta ja toisissa katkarapuja sekä avokadoa. Dippinä soijakastiketta.

Uusia astioitakin käytiin hakemassa, Arabian Nero <3

lauantai 7. toukokuuta 2011

mud cake.

Mitäpä muutakaan sitä perjantaiyönä tekis kun.. kakkua? Öinen leipomis- ja siivousvimma riistäytyy lähes poikkeuksetta käsistä kun jään yksin kotiin. Naapurit varmaan rakastaa mua.

Tarkoitukseni oli sortua syntiseen suklaaseen ja tehdä mutakakkua. Aikaisemmin en ole varsinaista mutakakkua tehnyt, ruotsalainen versio kladdkaka on kuitenkin ollut kokeilussa useastikin. Tämän kokeiluerän jälkeen jouduin toteamaan että mud caken ja kladdkakan ero ei maussa juurikaan tunnu (ei sillä että asia harmittaisi laisinkaan - herqa enivei). Käsittääkseni kladdkaka leivotaan kuitenkin aina kaakaojauhoilla, mud cake taas käyttäen oikeaa suklaata.

Jotta öinen setti ei jäisi turhan kevyeksi, mud cake herkuteltiin kermavaahdon sekä mustaherukkakastikkeen kera. Kakun ohje valittiin Maku-lehden sivuilta.

eräs haluaisi uusia lautasia, valkoiset, pyöreät ovat tylsähköjä.

mutakakku
4 kananmunaa
2dl sokeria
200g voita
200g tummaa suklaata
2½dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sulata suklaa ja voi, sekoita hieman jäähtynyt seos varovasti muna-sokerivaahtoon. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja siivilöi taikinaan. Sekoita varovasti tasaiseksi.

Vuoraa halk. n. 26cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla, voitele ja korppujauhota reunat. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 20-25min.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan hetki ja siirrä kakku sitten leivinpaperin avulla tarjoiluvadille. Jos haluat kakkuun kiinteämmän rakenteen siirrä kakku jääkaappiin jäähtymään, haaleana kakun sisus puolestaan on valuvaa.

mustaherukkakastike
2rkl vettä
200g msutaherukoita
1dl sokeria

Lisää ainekset kattilaan, kuumenna kiehuvaksi ja keittele 5-10min kunnes seos on keittynyt hieman kasaan. Siivilöi, painele herukoita siivilää vasten jotta mahdollisimman paljon mehua irtoaa. Tarjoa haaleana tai kylmänä.

perjantai 6. toukokuuta 2011

puoti & bistro Vilee.

Mikkelissä hyörivän ruuan ystävän kannattaa ehdottomasti vierailla puoti & bistro Vileessä (Porrassalmenkatu 22). Suhteellisen nuori bistro suosii luomua, lähialuetta ja pientuottajia, joka päivä vaihtuvalta ruokalistalta tarjotaan lisäaineetonta lähiruokaa n. 8-15 eugenin hintaan. Tällä kertaa vieraillessamme Vileessä listalla oli mm. luomumunista valmistettua tomaattimunakasta, kalakeittoa ja paistettua kuhaa salaatin kera. Tilaamani tomaattimunakas oli, valehtelematta, paras munakas jonka olen koskaan syönyt - paahdettuja tomaatteja, maustettua yrttisalaattia sekä voimakasta erikoisjuustoa (jonka nimeä en tietenkään muistanut kysyä). Ruokien kanssa tarjoiltiin Vileessä valmistettua tummaa ja vaaleaa leipää.

Viinioikeudetkin bistrolla on, vaikken alkoholituotteisiin olekaan vielä ehtinyt Vileessä tutustumaan: löytyy pienpanimo-oluita, luomuolutta sekä laatuviinejä Euroopasta.

Eniten minua viehättää Vileen tyyli ottaa asiakas huomioon. Edellisellä kerralla poiketessamme meillä oli (taas) krapula, eikä listalla ollut salaatti oikein inspannut. Tilannekartoituksen jälkeen meille tarjottiin lohivoileipiä. Käy! Leivänkin sai vielä valita itse, haluaako tummaa vai vaaleaa. Pieniä asioita, ei vaadi paljon aikaa ja vaivaa mutta jättää asiakkaalle hyvän fiiliksen.

Sisustukseltaan yksinkertaisen mutta viihtyisän Bistron keskellä on pitkä pöytä jolle on aseteltu ruokakirjoja. Lojuupahan siinä se paljon etsimäni Marco Pierre White White Heatkin. Tekisi mieli kysyä että paljolla myyt, mutta jätän tällä kertaa väliin ja siirryn ihailemaan erikoisjuustovalikoimaa.

Lisäksi Vileestä voi ostaa mukaansa esimerkiksi käsintehtyä italialaista pastaa, Himalajan vuorisuolaa, mausteita ja korkealaatuisia balsamicoja sekä oliiviöljyjä. Ja sitten on niitä itsetehtyjä konvehteja.. Valikoimasta löytyvät elintarvikkeet ovat kaikki joka lähituotettuja tai suoraan pieniltä maahantuojilta.

Jos ruuan lisäaineettomuus, alkuperä ja hyvä laatu kiinnostaa niin SUOSITTELEN poikkeamaan Vileessä. Itse olen jo ihastunut paikkaan täysin.

tiistai 3. toukokuuta 2011

kukkakaalikeittoa ja lohi-parsapiirakkaa.

EDIT. blogi sai vähän uutta ilmettä, toivottavasti selattavuus nyt paranee entisestä (:

Rakkauteni sosekeittoihin (pitsan lisäksi..) on varmaan käynyt ilmi blogia vähänkään seuranneille. Niille jotka potevat inhonsekaisia tunteita ajatelleensa nyt koulujen mauttomia vesilitkuja, ennakkoluulot pois. Voi, suola, kerma ja viini (tai tässä tapauksessa siideri) ovat avain helppoon onneen.

pinnalla paahdettuja kurpitsansiemeniä ja rucolaa.

omenainen kukkakaalisosekeitto
1 kukkakaali
1 iso sipuli
2 hapanta omenaa
n. ½dl kuivaa omenasiideriä
25g voita
1-1,5dl kermaa
kasvisfondia
suolaa
mustapippuria
(keitinlientä)

Kuori ja lohko omenat, paloittele kukkakaali ja sipuli ja laita kiehuvaan, kasvisfondilla maustettuun veteen. Keittele kunnes sipulit, omenat ja kukkakaali ovat pehmenneet. Jos keitinvettä on tässä vaiheessa runsaasti, ota osa talteen. Soseuta keitto, lisää kerma, voi, siideri ja mausteet. Kuumenna ja ohenna tarvittaessa keitinliemellä.

Parsoista hullantuneena pyöräytin vielä keiton kyytipojaksi lohi-parsapiirakkaa. Käytin tuoretta kalaa, mutta piirakkaan voi toki käyttää mainiosti valmiiksi kypsennettyäkin lohta.


2dl hiivaleipäjauhoja
1dl ruisjauhoja
suolaa
125g voita
½dl kylmää vettä

Yhdistä jauhot ja suola. Nypi jauhoseos pehmeän voin kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

n. 6 parsaa
n. 200g ruodotonta lohta
2 punasipulia
3dl maitoa tai kermaa
2 kananmunaa
2rkl jauhoja
suolaa
mustapippuria
cayennepippuria
(pinnalle juustoraastetta)

Kuori ja lohko sipulit. Poista lohibiitistä nahka ja leikkaa kuutioiksi. Lado lohet ja sipulit piirakkavuokaan. Sekoita keskenään maito, kananmunat, jauhot ja mausteet ja kaada munamaito piirakkavuokaan. Poista parsojen kannasta puutunut osa, puolita parsat ja painele ne kevyesti piirakan pinnalle. Ripottele halutessasi vielä päälle juustoraastetta. Paista 200 asteessa n. 35min. Anna piirakan vetäytyä rauhassa ennen tarjoilua.