tiistai 19. huhtikuuta 2011

porkkanakakkua!



Glorian ruoka- & viini-lehdestä löytyi niin messevän näköisen ja kuuloisen porkkanakakun ohje että pakkohan sitä oli lähteä kokeilemaan. Vanhan klassikon kruunasivat itse tehty sitrus-porkkahillo sekä mausteiset inkivääri-porkkananauhat.

Ohje on mitoitettu halkaisijaltaan n. 23cm irtopohjavuokaan (minun tekemä kakku on tehty puolikkaalla ohjeella pikkuvuokaan).

appelsiini-porkkanamarmeladi
Tällä ohjeella marmeladia riittää säilöttäväksikin. Se sopii esimerkiksi paahtoleivän, croissanttien tai juustojen kanssa. Jos haluat käyttää hilloa vain kakkuun, puolita annos.

600g porkkanoita
3 appelsiinia
2 sitruunaa
5dl hillosokeria

Kuori ja lohko porkkanat, keitä pehmeiksi (n. 15min).

Vuole sitrusten kuori kuorimaveitsellä ohuiksi, pitkiksi suikaleiksi koristelua varten. Laita kuoret jääkaappin odottamaan.

Poista sitruksista vielä jäljelle jäänyt valkoinen osa, paloittele hedelmäliha ja poista siemenet. Valuta porkkanat. Soseuta porkkanat ja sitrukset teho- tai sauvasekottimella (valkoinen paita ei ollut paras vaihtoehto tätä hommaa suorittaessa).

Sekoita seoksen joukkoon sokeri ja keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen n. 10min. Kuori pinnalle nouseva vaahto reikäkauhalla.

Anna marmeladin jäähtyä hetki. Kaada puolet pieniin lasipurkkeihin, sulje kannet ja säilytä jääkaapissa. Jäähdytä kakkuun tuleva marmeladi jääkaappikylmäksi.

inkivääri-tähtianissiirapissa keitetyt porkkananauhat
600g porkkanaa
7cm pala inkivääriä
7dl sokeria
5dl vettä
2 tähtianista
3 kanelitankoa
3 appelsiinin kuoret
2 sitruunan kuoret

Kuori porkkanat ja vuole pituussuunnassa ohuiksi lastuiksi. Kuori ja viipaloi inkivääri ohuiksi kiekoiksi. Paina paloja veitsen kannalla, jotta aromit liukenevat paremmin.

Mittaa 3dl sokeria ja vesi kattilaan. Kiehauta seos. Lisää mausteet, suikaloidut sitrusten kuoret ja porkkanat ja anna seosten kiehua miedolla lämmöllä kannen alla n. 15min tai kunnes porkkanat ovat napakanpehmeitä.

Valuta porkkanat ja säästä 2dl lientä. Laita porkkanat ja mausteet kannelliseen purkkiin.

Mittaa loput 4dl sokeria laakeaan kasariin. Paahda sokeri keskilämmöllä kullanruskeaksi - sekoita vasta kun pohjakerros on ruskistunut. Varo, ettei sokeri pala. Kuumenna kunnes sokeri on tasaista. Sekoita 2dl maustelientä aluksi tilkka kerrallaan sokerin joukkoon. Varo, ettet lisää lientä liikaa kerrallaan, ettei sokeri kiehahda ja jähmety. Seos tasaantuu keitettäessä.

Kaada seos porkkanoiden päälle ja kääntele se tasaisesti joukkoon. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä jääkaappiin maustumaan mielellään seuraavaan päivään.

porkkanakakku
500g porkkanoita raastettuna
2dl (100g) pekaanipähkinöitä (nämä jätin pois)
6dl jauhoja
1½tl kardemummaa
1½tl kanelia
1tl inkivääriä
½tl muskottipähkinää
2tl leivinjauhetta
1tl ruokasoodaa
3 kananmunaa
2½dl ruokosokeria
1dl maitoa
2½dl rypsiöljyä

öljyä vuoan voiteluun
vehnä- tai korppujauhoja vuoan jauhotukseen

(Levitä pähkinät leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paahda niitä uunin ylätasossa n. 5 min. Siirrä pähkinät jäähtymään hetkeksi ja rouhi ne.)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota kananmuna ja sokeri (ruokosokeri ei vaahdotu samoin kuin tavallinen sokeri, joten kevyt, kuohkea vaahto johon sokeri on liuennut riittää). Lisää pähkinät, jauhoseos, maito, öljy sekä porkkanaraaste muutamassa erässä kevyesti sekoittaen.

Kaada taikina jauhotettuun vuokaan. Paista kakkua uunin keskitasolla 175 asteessa n. 1h 15min. varmista kypsyys puutikulla. Anna kakun jäähtyä mieluiten huoneenlämpöiseksi ennen täyttämistä.

tuorejuustokuorrute
500g tuorejuustoa
150g voita
2dl tomusokeria

Sekoita pehmitetty voi ja tuorejuusto sileäksi massaksi. Sekoita joukkoon tomusokeri.

Leikkaa kakku kolmeen osaa, täytä marmeladilla ja tuorejuustoseoksella. Kuorruta kakku juuri ennen tarjoamista tuorrejuustokuorrutteella. Koristele kakku porkkananauhoilla (paina nauhat tarvittaessa kevyesti talousperiin, jotta ylimääräinen siirappi imeytyy pois). Kiepauta nauhat kakun päälle, koristele vielä aniksilla ja kanelitangoilla. valuta halutessasi pieni tilkka siirappia porkkananauhojen päälle.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

ravintola Hilla.

Myös minä innostuin Anun innoittamana tekemään ravintolapostauksen, kun Juhon kanssa olemme tässä lähipäivinä suunnitelleet reissua Ravintola Hillaan. Tänään saatiin vihdoin toteutettua suunnitelmat ja päästiin nauttimaan ravintolaruoasta.

Hilla on viime vuoden kesänä avattu ravintola, joka sijaitsee Mikkelin keskustassa kauppakeskus Akselin alakerrassa. Ravintolan omien sanojen mukaan ruuissa mukaillaan skandinaavista keittiötä suomalaiseen makuun. Ruokalistalta omiin silmiin osuu ensimmäisenä se, että Lapin herkkuja lakkaa ja poroa on käytetty runsaasti.

Olen vieraillut Hillassa toki aikaisemminkin, tällä kertaa oli tarkoitus mennä testaamaan uutta ruokalistaa. Oli hieno nähdä, että sisustus näytti viimeinkin valmiilta, ei sillä että siinä vikaa olisi ennenkään ollut mutta sellainen "uutuudenkarheus" oli hävinnyt nyt kokonaan. Pääosin ruskeanharmaa-sävyistä ravintolaa ollaan sävytetty hienosti vihreällä ja oranssilla ja taulut, verhot sekä valaistus luovat viihtyisän tunnelman. Maanantai-illaksi porukkaa oli aika sopivasti minun makuun, viitisen asiakasta kun saavuimme ravintolaan, mutta illan mittaan asiakkaita tuli lisää.

Tutkailtuani menun nopeasti läpi, siirryin viinilistaan. Viinejä oli aika naftisti, 4 punkkua ja valkkareita 5. Nettisivuilla viinilistalta löytyy myös kaksi kuohuvaa, mutta ravintolan listalta en näitä enää löytänyt (tai sitten en vain tajunnut).. Jälkiruokaviinejä oli yksi, saksalainen Kendermannsin Eiswein. En niin suurena valkkarin ystävänä ja pysyäkseni edes jotenkin budjetissa, päätin tilata ruokajuomaksi punaviiniä. Italialainen Puglian alueen Passivo Primitivo sekä australialainen Hardys Nottage Hill Shiraz houkuttelivat eniten, mutta tarjoilijan suositellessa talon luomuviiniä, sisilialaista Lamura Organico Rossoa, päätin tilata sitä.

Isoin juttu koko reissussa oli se, että uskaltauduin siirtyä liharuokinnalle. Tilasin alkuun ylikypsää poronpaistia lakkahillokkeen kera. Annos on säilytetty uudellakin listalla, ja myöhemmin huomasin sen olleen sama jota Jukka tilasi aikaisemmalla ravintolakäynnillämme (UUNISSA: Ravintola Hilla). Esillepano oli minusta tälläkertaa vain parempi, tosin se saattoi johtua vain siitä että ehkä töissä oli eri kokki.. Lakka toimi poron knssa yllättävän hyvin, eikä se peittänyt riistan makua. Annoksen päälle oltiin aseteltu marinoitua punasipulia.

Pääruoaksi valitsin pääruokalistan ainoan kasvisvaihtoehdon, punajuuripihvit jotka tarjoiltiin aurajuustokastikkeen sekä paahdetun juurespyreen ja kasvisten kera. Annos oli positiivinen yllätys, vaikka en koskaan ole erityisemmin punajuuren ystävä ollutkaan. Juurespyreessä maistui lanttu, siivutetut punajuuret olivat sopivan napakoita ja suolainen kastike kompensoi hyvin makeahkoa pyrettä sekä punajuurta. Pääruoassa miinuksena se, että kasviksina oltiin käytetty mm. paprikaa, joka ei minusta kuulu muuten niin kotimaisen annoksen lisukkeeksi.

Viini oli todella pehmeän makuinen, jopa vähän sellainen "villasukkaviinimäinen".. Ei tullut yllätyksenä että viinin rypäle on Nero D´Avola. Täyteläinen, hedelmäinen ja paahteinen viini, mutta itse olisin kaivannut vähän raikkaampaa tapausta. Punajuurten kanssa viini toimi mukavasti, mutta esimerkiksi Juhon tilaaman poron kanssa uskoisin riistan maun olevan viinille vähän turhan vahva.

Jälkiruoaksi tilasin Hillan lähiruokalistalta valkosuklaamoussea & tyrnimarjapyreetä (Aten Marja-Aitta, Puumala). En tiedä voiko moussessa epäonnistua, kokonaisuudessaan yksinkertaista, nättiä ja hyvää.

Palvelu pelasi ja ravintolakäynnistä jäi hyvä fiilis, niinkuin pitääkin. Muuten aika tylsähköön Mikkelin ravintolatarjontaan Hilla tuo mukavaa vaihtelua, joten suosittelen poikkeamaan ja muodostamaan omat arviot ravintolasta (:

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

mustajuurisosekeittoa & tomaattileipää.

Keittiökokeiluun päätyi tällä kertaa mustajuuri, joka on maultaan mieto, ja silti kuitenkin niin aromikas. Vähän niinkuin parsa. Tässä ruuassa mausteilla ei kuitenkaan tarvitse alkaa hifistelemään, ettei mustajuuren oma maku huku muiden makujen alle.


mustajuurisosekeitto
1 sipuli
500g mustajuuria
sitruunamehua
3 perunaa
n. 0,5dl kuivaa valkoviiniä
kasvisfondia
1-1,5dl ruokakermaa
mustapippuria
(keitinlientä)
(suolaa, muskottipähkinää)

voita tai öljyä kuullottamiseen

Pese ja kuori mustajuuret virtaavan veden alla, ja laita ne heti sitruunalla maustettuun kylmään veteen, etteivät ne tummu (mustajuuri tummuu todella nopeasti). Paloittele mustajuuret ja lohko kuoritut perunat, hienonna sipuli. Kuullota sipulia ja mustajuuria hetki öljyssä, jotta maut irtoavat. Lisää perunat ja vettä sen verran, että kasvikset peittyvät. Lisää myös fondi. Keitä kannella peitettynä 20-25min/kunnes mustajuuret ja perunat ovat pehmenneet. Tässä vaiheessa keitinlientä tuli olla suhteellisen vähän (jos lientä on reilusti, ota siitä osa talteen). Soseuta kasvikset, lisää joukkoon kerma ja viini. Ohenna keittoa tarvittaessa keitinliemellä. Kuumenna ja mausta. Nauti.

Minulla on paha tapa leipoa öisin. Yleensä leivon sämpylöitä, mutta tällä kertaa tuli pyöräytettyä Siiskosen innoittamana tomaattileipää. Ohjeesta tulee kolme leipää.


5dl vettä
1pss kuivahiivaa
suolaa
sokeria
kuivattua timjamia
100-150g aurinkokuivattuja tomaatteja
1dl auringonkukan siemeniä
2dl neljänviljan hiutaleita
n. 10dl hiivaleipäjauhoja
150g juustoraastetta
n. 1dl öljyä

Liota hiiva lämpimään veteen, lisää suola, sokeri ja timjami. Sekoita joukkoon viljahiutaleet ja osa jauhoista. Lisää pilkotut tomaatit, auringonkukan siemenet, juusto ja öljy. Vaivaa lopuksi joukkoon loput jauhot ja anna taikinan kohota lämpimässä kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinaa jauhotetulla pöydällä, jaa taikina kolmeen osaan ja muotoile kolme pyöreää leipää. Kohota leipiä uunipellillä leivinpaperin päällä vielä 20min. Paista leipiä 200 asteessa puolisen tuntia.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

ei ihan ensimmäinen pizzapostaus.


Tein sivupalkkiin pizzoille oman kategorian, kun meillä kuitenkin tehdään niin paljon pitsaa. Ja jokainen lättyhän on postauksen arvoinen (; Ehkäpä näin muistan mitä täytteitä on tullut kokeiltua, mikä toimii hyvin ja mikä paremmin.

Rankan työviikon jälkeen jostain syystä sunnuntaina oli taas vähän heikko olo, ja pitsaakin teki mieli. Pizza-online on ollut tuttu ja turvallinen vaihtoehto tällaisille aamuille, mutta pari viikkoa sitten kokemani "väärien pizzojen toimitus" on edelleen muistissa, enkä ole turvautunut sen jälkeen ählypitsaan lainkaan (kaksi viikkoa, kyllä on pitkä aika!).. Ei se mitään, itsetehty pitsakin on hyvää, vaikka vaivaa tosin joutuu näkemään hieman enemmän.

Halusin kokeilla pitsakastikkeena salsaa, mutta olin liian väsynyt valmistamaan sellaista itse joten tyydyin kaupan medium hot-valmiskastikkeeseen, jota lantrasin ketsupilla. Täytteenä käytin sipulia, tomaattia, fetaa, pepperoneja ja emmentaljuustoraastetta. Tykkään myös tosi paljon siitä että pitsassa käytetään tuoreita yrttejä, joten tämä pizza tarjoiltiin tuoreen basilikan kanssa.

yrttinen pitsapohja 2 uunipellillistä
2½dl vettä
½pss kuivahiivaa (a 11g)
suolaa
sokeria
kuivattua basilikaa ja oreganoa
4dl durumvehnäjauhoja
3dl hiivaleipäjauhoja
öljyä

perjantai 8. huhtikuuta 2011

sauce maltaise & uusi macaron testaus.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet Ravintola Tallissa esimieshommissa, ja tulipahan ihan "oikeita" töitäkin tehtyä siinä sivussa. Vaikka kaikki sujui kauhuskenaarioistani huolimatta todella hyvin, nuo kaksi viikkoa olivat henkisesti aika raskaita. Näkyyhän se, en ole kirjoittanut blogia varmaaan ees ihan joka päivä, kääk!

Vaikka ruuan ja juoman parissa onkin siis tullut duneksittua aika lailla, en silti ole malttanut olla kokkaamatta kotona. Ostin vuoden ensimmäiset parsat keskiviikkona, ja niiden kanssa valmistin hollandaise-kastikkeen, joka muuntui appelsiinin mehulla & kuoriraasteella sauce maltaiseksi.

0,5dl valkoviinietikkaa
1dl kuivaa valkoviiniä
1 salottisipuli
5 valkopippuria
5 keltuaista
250g normaalisuolaista voita
(veri)appelsiinin mehua ja hieman raastettua kuorta

Kuori ja hienonna sipuli. Lämmitä pieni kasari kuumaksi ja lisää sinne etikka, sipuli, viini ja pippurit. Keitä, kunnes nestettä on jäljellä noin 0,5dl (n. 7-10min).

Erottele keltuaiset toiseen pieneen kattilaan. Pehmennä voi lähes sulaksi. Siivilöi valkoviini-etikkaliemi keltuaisten päälle. Ala kypsentää hellalla miedolla lämmöllä tai vesihauteessa (itse luotan jälkimmäiseen menetelmään). Vispaa seosta voimakkaasti kunnes vaahto on tasaista ja kuohkeaa. Ota kattila pois liedeltä ja vispaa pehmeä voi pieninä määrinä mukaan. Mausta kastike appelsiinilla.


Kun kastike on valmis, ja kananmunista ovat jääneet jäljelle vain valkuaiset.. Ajattelin kokeilla hermojani taas kerran macaron-leivosten parissa. Kahdesti olen saanut luotua vain linnunläjän näköisiä taikinalänttejä, jotka ovat kyllä olleet hyvin, hyvin kaukana pienistä ja sievistä macaroneista.

Kahden epäonnistumisen jälkeen ymmärsin, että valkuaisvaahtoa ei saa vatkata liian kovaksi. Tällä kertaa macaronini kohosivatkin kauniisti, mutta asiaankuuluvaa pitsireunusta niihin ei tullut, ja pintakin halkeili hieman. Syytän tästä Pirkan mantelijauheseosta, joka ei ollutkaan tasaista jauhetta vaan sisälsi myös mantelirouhetta, joka oli sen verran karkeaa että minun siivilästäni se ei mennyt edes läpi. Epäilen taikinan koostumuksen kärsineen tästä jonkin verran.. Maku oli kuitenkin huisin hyvä, mutta täydellisten macaronleivosten metsästys jatkuu siis edelleen.

hmm.. ruisnappien näkösiä macaroneja..

Torstaina Juho halus pullaa. Tällä kertaa pyöräytin vaan ihan tavallisia korvapuusteja.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

kirjapläjäys med chilipop.

Olen kolunnut paikalliset ja vähän muutkin kirjakaupat läpi etsien Henri Alenin kirjaa Sydän lautasella - tuloksetta. Ja sitten tänään kun suuntaan työpäivän jälkeen ostoksille ja kävelen keittokirjahyllylle, kirja on siinä ensimmäisenä, suoraan nokan edessä. Vain yksi kappale. Alennuksessa. Ei harmittanut enää yhtään niin paljon, että osaksi tiesin tulleeni metsästämään Marco Pierre Whiten White Heat-teosta turhaan.


Tulin ostaneeksi myös Mats-Eric Nilssonin kirjan Aitoa ruokaa. Ostos oli vahinko, osittain, sillä tiedän tulevani kirjan lukemisesta vain turhautuneeksi ja surulliseksi. Tieto lisää tuskaa, sanotaan, mutta silti on pakko lukea ihan vähän, ottaa asioista ihan vähän selvää.

Sivulla 17 onkin jo listattu yhden naisen päivän ruuat. Aika tavanomaisia elintarvikkeita. Kun niitä aletaan tutkailemaan tarkemmin, päivän ruokalistaan sisältyy 84 e-koodia. Alan taas miettiä, onko oikeaa, "väärentämätöntä" ruokaa enää edes saatavilla.


Se pitää kyllä sanoa, että esimerkiksi Heikki Ahopellon Lähellä sekä Wahlmanin Kokki ja kokkioppilaat on paljon helpompaa luettavaa - tulee sellainen fiilis että toivoa vielä on.

Tarttuipa mukaan vielä ehdoton lempikirjani, jonka olen lainannut vuosi toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen. Vaikka nyt ei enää puhuta turvallisesta syömisestä, ja ainakin mitä media on antanut ymmärtää, niin ärsyttävä ihminen kuin Sofi Oksanen onkin, Stalinin lehmät on aivan loistava.

Kirjoja plaratessa on aina pakko syödä jotain, jotta yksikään opus ei varmastikaan välty jokuselta suklaahipulta tai rasvatahralta. Tällaisia hetkiä varten olenkin säästellyt Sara la Fountainin (Passion for Food) chilipoppareita, hieman mukautettuna.


1 kattilallinen suolattuja poppareita

70g voita sulatettuna
2tl chilijauhetta
3tl paprikajauhetta
1rkl sokeria
1tl suolaa
1tl Tabascoa
(1tl hottista grillimausteseosta)

Sekoita chilivoin ainekset hyvin ja kaada valmiiden poppareiden päälle. Sekoita hyvin niin, että popcornit maustuvat kauttaaltaan.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

sunnuntaiherkkuja - gnocchit & donitsit.

Viini-lehden numerosta 2/2011 löytyi aika herqn kuuloinen ohje: perunagnoccheja! En ole gnoccheja aikaisemmin tehnyt, ja vaikka valmistus olikin työlästä eikä lopputulos ollut niin rapea kuin olisi pitänyt, teen näitä varmasti toistekin. Valmiit gnocchit paistoin voi-öljyseoksessa kirsikkatomaattien kanssa, maustoin yksinkertaisesti suolalla, mustapippurilla sekä pestolla ja lisäsin lopuksi joukkoon kuutioitua mozzarellaa sekä tuoretta oreganoa.


perunagnocchit
300g perunoita
1 munankeltuainen
25g parmesaaniraastetta
suolaa
mustapippuria
1/6tl jauhettua muskottia
1dl vehnäjauhoja

paistamiseen voita sekä öljyä

Keitä perunat kypsiksi kiehuvassa vedessä. Kuori ja soseuta kulhossa. Lisää keltuainen, juusto ja mausteet. Lisää jauho erissä ja työstä taikinaksi. Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa neljäksi pitkäksi tangoksi. Jaa jokainen tanko 8 palaksi. Muotoile palat munan muotoisiksi (aeghahehah).

Keitä gnoccheja suolalla maustetussa runsaassa vedessä noin 2 min kunnes ne nousevat pintaan. Nosta gnocchit vedestä reikäkauhalla, kasta nopeasti kylmään veteen ja siirrä lävikköön.

Kuumenna voi-öljyseos pannulla ja paista gnocchit erissä noin 10min, kunnes ne saavat väriä ja muuttuvat rapeiksi.


Jälkkäriksi tehtiin donitseja, joita en myöskään ole aikaisemmin tehnyt. Sikäli, mikäli olen ymmärtänyt oikein, donitsit kohotetaan leivinjauheella ja munkit hiivalla.. Kuorrutteina kinuski, lakritsi (hrrrr omnomnom) sekä sokerikuorrutus.

donitsit 10-12kpl
1 kananmuna
½dl sokeria
1dl maitoa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
½tl suolaa
3½dl jauhoja
30g voita sulatettuna

Vaahdota muna ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muna-sokerivaahtoon vuoroin maidon kanssa. Lisää sulatettu rasva. Anna taikinan levätä hetki.

Kauli taikina sentin paksuiseksi levyksi. Ota pyöreällä muotilla kakkuja ja tee pienemmällä muotilla keskelle reikä (itsellä ihan tavallinen juomalasi, keskustan leikkasin pullonkorkilla..).

Paista donitsit kuumassa öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Kuorruta.

kinuskikuorrutus
1,5dl kuohukermaa
1,5dl fariinisokeria

Laita kerma ja sokeri kattilaan, kuumenna ja anna kiehua miedolla lämmöllä kunnes kinuski alkaa olla paksuhkoa (n. 15min, riippuen kiehumislämpötilasta). Kun kinuskikastiketta tiputtaa tipan kylmään veteen ja se pysyy kasassa eikä liukene veteen, kinuski on valmista.

lakritsikuorrutus
1,5dl kuohukermaa
7 Kick-patukkaa

Laita kerma ja palaiteltu lakritsi kattilaan, kuumenna kunnes lakritsipalat ovat täysin sulaneet. Anna kiehua miedolla lämmöllä vielä hetki. Nosta kattila pois liedeltä ja anna kastikkeen jäähtyä hetki, jolloin kastike hieman jähmettyy ja kuorruttaminen on helpompaa.

Donitsien keskiosista ja taikinan lopusta tehtiin pieniä, sokeroituja donitsipalloja.