tivolikakku.

Ohhoh, kaksospojat Aku & Terohan ehti täyttää jo kolme, kyllä aika menee nopeasti! Synttäreillä juhlittiin tivoliteemalla ja meikäläinen sai leipoa kakun juhliin. Niinkun kuvasta näkyy, ei tuo marsipaanin kanssa vääntäminen(kään) ole oikein meikäläisen taitolaji.. Sirkusteltan mallinen kakku olisi ollut aika magee juttu, mutta aikani kakun kanssa tapeltua luovuin ajatuksesta. Lastenjuhliin toivottiin jotain perinteistä täytettä, tähän kakkuun tuli sitten mansikka-banaanitäyte. 

Kakkuun olisi ollut kiva leikata eläimenmuotoisia marsipaanikuvioita, mutta joulun jälkeen keksimuotteja ei löytynyt enää mistään, enkä lähtenyt niitä sitten netistäkään tilailemaan. Tein pieniä tähtikuvioita Juhon Kenkäverosta alunperin omia drinkkikoristeluita varten ostamilla minimuoteilla. Viimeviikkoisella Tampereen reissulla eläinmuotit tuli sitten vähän yllättäen vastaan Indiskassa. Ostin pois, vaikka synttärit menikin jo. Harjoitellaan näillä sitten jatkossa.

lambin lapaa.

Sen jälkeen kun alotin kirjottamaan blogia, mulle on käynyt vähän niin, että nykyään on pakko kuvata joka ruoka minkä teen. On varmaan sanomattakin selvää että kaikkea en julkaise blogissa. Joskus löytyy kuitenkin näitä ruokia jotka on vaan unohtunut jonnekin kameran kätköihin, vaikka mulla onkin ollut tarkoitus postata ne.

Meillä ei kotona ole taidettu syödä lammasta koskaan. Tehdessäni vapaaehtoistyötä kotieläintilalla siellä teurastettiin kuitenkin aina välillä lammas, josta sitten valmistettiin päivällistä. Liekö lampaat olleet vanhoja tai valmistustavoissa vikaa, koska mielikuva lampaanlihan mausta ei koskaan ole varsinaisesti nostanut vettä kielelle.. Päinvastoin. Koulussa en lammasruokiin uskaltanut koskeakaan, kun pelkkä lampaanlihan haju aiheutti pahoinvointia.

Muutos tähän asiaan tuli vasta kun käytiin kaveriporukalla Savottassa, ja uskaltauduin vihdoin ja viimein maistamaan karitsaa. Se oli hyvää. Sen jälkeen mä elin taas pitkään rehulinjalla, ennen kuin Juho vei mut kauppahalliin ja osti köntsän lampaan lapaa.

Ei mulla tietenkään mitään ohjetta ollut :D Hieroin öljyä ja mausteita lihan pintaan, annoin marinoitua ja ruskistin pinnan nopeasti kauttaaltaan pannulla.

Freesasin valurautapadassa sipulia, valkosipulia & porkkanoita. Lammas pataan, jonka seuraksi lorauttelin reippaasti kasvislientä sekä punaviiniä. Suolaa, pippuria, sokeria, minttua ja timjamia. Ja vähän tummaa balsamicoa. Uuni 175 asteeseen ja pata sinne muhimaan 3-4 tunniksi. Mitä pitempään lihaa hauduttaa, sitä mureampaa siitä tulee. Lientä/punaviiniä/mausteita voi lisätä tarvittaessa. Liha on valmista kun se irtoaa helposti luusta.

Lihaliemi otettiin tietysti talteen ja tyrkättiin pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Osasta lientä valmistin lambille kastikkeen. Sitten oli timjamiperunoita ja omenasipulihässäkkää.

Lammas oli herkullista ja inhokkiruoka vaihtuikin lemppariksi. Hyvää oli lammas myös Tamperelaisessa the Grill nimisessä raflassa jossa kävin nauttimassa ylikypsää karitsanpotkaa. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen pihviravintola Frenckellin aukiolla, suosittelen! (:

paholaisenhillo.

Ensimmäiset muistot paholaisenhillosta ovat jossain lapsuudessa, kun naamariin kauhottiin kyseisellä hillolla höystettyä Rosson kanapastaa. Sen jälkeen vastaan on tullut onneksi myös omakyhättyjä versioita, mutta itse en ole koskaan jaksanut kyseistä hilloa keitellä. Luulin homman olevan jotenkin hirveän työlästä.. Paholaisenhillo yhdistetään usein grilli- ja liharuokiin, mutta kyllä mä saan sovellettua hilloa rehupainotteiseen ruokavalioonikin aika mainiosti. Paholaisenhillo on vaan niin jumalattoman hyvää (musta alkaa tuntua että olen ylistänyt vähän joka ruuan näissä blogiteksteissäni aika samoilla sanoilla, mutta ruoka nyt vaan on mulle se juttu..)! Itse yhdistän hillon mieluiten juustoihin, pitsaan tai pastaan. Ja siitä valmistuksen työläydestä, ihan höpöhöpöjuttua ja turhia ennakkoluuloja, täähän on helppoo kun mikä!

Siitä ohjeessa pysymisestä mulle ei kannata mainita. Leipominen on asia erikseen, mutta varsinkin tällasissa hillo-/mössöjutuissa ei ole mun mielestä niin justiinsa jos raaka-aineet ei mee ihan just niin grammalleen kun reseptissä lukee. Tähän reseptiin yritän kuitenkin kirjata aika tarkkaan oman ohjeeni, jossa on muuten käytetty hieman myös ihanaa Essential chilli-ginger-lemongrass kastiketta.

800g tomaatteja kaltattuna
2dl vettä
½-1dl sokeria
2 punaista paprikaa
1 chilipalko
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
1rkl omenaviinietikkaa
suolaa, pippuria, basilikaa, paprikajauhetta
1dl hillo-marmeladisokeria

Paloittele kaltatut tomaatit, paprikat, chili (poista siemenet), sipulit ja valkosipulit ja lisää kiehuvan veden joukkoon. Lisää sekaan myös mausteet, viinietikka sekä ½-1dl tavallista sokeria. Anna kiehua miedolla lämmöllä hyvän aikaa, kunnes kasvikset ovat kunnolla pehmentyneet. Jos haluat, voit surauttaa seoksen sauvasekoittimella hieman tasaisemmaksi. Lisää joukkoon hillo-marmeladisokeri ja keitä vielä noin 10min. Kaada kuumennettuihin lasipurkkeihin aivan piripintaan, sulje metallikannella ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Siirrä hieman jäähtyneet purkit kylmään.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tomaattikastiketta, mausteita, mozzarellaa, tuoretomaattia, punasipulia ja tuoretta basilikaa. Tarjotaan paholaisen hillon kanssa.

mustaherukka-brownieskakku.

Tein tässä yk päivä tämmöstä mustaherukka-suklaabrownie kaakkua. Teki mieli leipoo jotain ja aattelin kokeilla ekaa kertaa suklaabrowniepohjaa hyydykekakun pohjana. Aika hyvvää tuli. Mut kyl se digestivepohja on vaan edelleen parasta. Browniepohjat menis kyllä täytekakkulevyinäkin varmaan kivasti mut tää on nyt tämmönen setti tällä kertaa.

Nyt kun sain tunnustettua tämän voin paljastaa yksinkertaisen kakkuohjeeni. Ostin alkuviikosta Lekuen suorakaiteen mallisen silikoni-irtopohjavuoan, johon tein kakun puolikkaalla ohjeella. Tässä kuitenkin ohje tavalliseen pyöreään, halk. n. 24cm vuokaan.

mustaherukka-browniekakku

pohja

125g voita

75g tummaa suklaata

2dl sokeria

ripaus suolaa

1tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

2dl jauhoja

Sulata voi ja suklaa kasarissa. Sekoita joukkoon sokerit, suola, kananmunat sekä jauhot. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, paista 175 asteessa n. 15min. Anna pohjan jäähtyä, siirrä tarjoilualustalle. Tarvittaessa pese vuoan reunarengas ja aseta rengas pohjan ympärille hyydytettävää kerrosta varten.

täyte

3dl kermaa

400g mustaherukka-jogurttia

sokeria &

vaniljasokeria maun mukaan

5 liivatelehteä

2rkl mustikkalikööriä

Vaahdota kerma, sekoita joukkoon jogurtti. Mausta seos sokereilla. Kiehauta likööritilkka kattilassa, sulata joukkoon liotetut liivatteet. Kaada seos vuokaan brownies-pohjan päälle & anna hyytyä jääkaapissa ainakin kolme tuntia.

banaanihillo.

Banaanihillon ohjeeseen törmäsin ihan sattumalta selaillessani random-blogeja blogilistalta. Kuulosti herkulliselta ja helpolta. Ja onkin, vähän oli pakko päästä heti maistamaan. Hillon seuraksi paistoin sitten kasan lättyjä. Steriloiduissa purkeissa, viileässä ja pimeässä hillo kyllä säilyy useita viikkoja, ellei sitä tule syötyä..

Alkuperäinen ohje on löytyi selaillessa Riivaaja Riinan salattua elämättömyyttä.

banaanihillo

5-6 kypsää banaania

1 lime

1 dl vettä

3,5dl sokeria

½ vaniljatanko (tai vaniljasokeria)

kanelia

Purista limestä mehu kulhoon. Viipaloi banaanit ohuiksi siivuiksi ja sekoita limemehun kanssa. Kuumenna vesi ja sokeri kattilassa. Kun seos kiehahtaa, lisää joukkoon lime-banaanisotku. Keittele miedolla lämmöllä koko ajan sekoitellen, lisää joukkoon halkaistu vaniljatanko (jos käytät vaniljasokeria, lisää se joukkoon vasta loppuvaiheessa) sekä ripaus kanelia. Keitä seosta ainakin puolisen tuntia. Kaada valmis seos steriloituun lasipurkkiin/-purkkeihin, anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilö viileässä, valolta suojattuna tai vaihtoehtoisesti vaikka pakastettuna muovirasiassa.

vaniljaista karamellikakkua.

Dodii, alkaahan se kadonnut leipomis/kokkausvimma heräillä horroksestaan viimeinkin. Tai jos ihan rehellisiä ollaan niin siihen ihan oikean ruoanlaittoon liittyvä kiinnostus on vasta ajatusasteella. Kyllä mä tässä joku päivä ryhdistäydyn. Henkinen väsymys, negatiivinen asenne lähinnä kaikkea kohtaan ja alituinen kiukuttelu meinaa välillä saada elämästä yliotteen, ja silloin mua ei kyllä kiinnosta edes se muuten niin ihana keittiöhääräilykään pätkän vertaa. Töihin en ole viitsinyt tehdä edes eväitä, "kotiruoan" tähteet löytyvät lähinnä takeaway pitsa- ja kinkkiruokalaatikoista. Ai että.

---

Uusin Glorian ruoka & viini innosti taas kuitenkin leipomaan. Aluksi piti tehdä monessa blogissa jo esillä ollutta banoffeeta, mutta Juhon pyynnöstä päädyinkin sitten tekemään portugalilaista karamellikakkua. Ohjeessa lupailtiin rapeakuorista mutta sisältä vaniljaisen karamellista kakkua. Raaka kakkutaikina olikin taivaallista, ja valmis kakkukin oli kyllä mehevää sisältä, mutta siinä karamellisuudessa ja rapeassa kuoressa olisi ehkä ollut vielä toivomisen varaa. Ehkä paistoaika venyi liian pitkäksi, sillä tein kakun puolitetulla ohjeella. Oletettavaa on, että vika oli kuitenkin tekijässä, eikä reseptissä..

Enivei, kakku kyllä maistui vaniljakastikkeen kera. Tässä alkuperäinen, lehdessä julkaistu resepti (halk. 24cm vuokaan).

portugalilainen karamellikakku

2½dl sokeria

1½dl maitoa

1½dl kuohukermaa

200g huoneenlämpöistä, suolatonta voita

3 kananmunaa

1tl vanilja-aromia (tai -sokeria)

4½dl vehnäjauhoja

1½tl leivinjauhetta

lisäksi

voita vuoan voiteluun

korppujauhoja

tomusokeria

Kuumenna sokeri paistinpannussa keskilämmöllä. Älä sekoita sokeria, mutta heiluttele pannua useasti. Anna sokerin sulaa hitaasti muutama minuutti, kunnes se muuttuu kullanruskeaksi karamelliksi.

Sokerin kuumetessa mittaa maito ja kerma kattilaan ja kuumenna. Älä keitä. Kaada kuuma karamelli varovasti, vähän kerrallaan kermamaito seokseen samalla sekoittaen. Jos karamelli kovettuu, kuumenna seosta miedolla lämmöllä. Anna karamellimaidon jäähtyä haaleaksi.

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele ja jauhota halk. 24cm kakkuvuoka.

Vaahdota voi. Kaada karamellimaito voin joukkoon. Vatkaa myös kananmunat yksitellen joukkoon. Lisää vanilja. Vatkaa seosta 3-4min, kunnes se on hieman paksumpaa.

Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja siivilöi seos muna-voivaahtoon. Sekoita hyvin ja kaada taikina kakkuvuokaan. Paista 35-40min. Kakku on kypsä, kun se on päältä kullanruskea ja sisältä kostea. Kokeile kypsyys puutikulla: tikkuun ei saa tarttua raakaa taikinaa. Älä kuitenkaan kypsennä kakkua liikaa, ettei se kuivu.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan hieman. Koristele tomusokerilla, tarjoa vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

rex-kakku.

Rex-kakku on ilmeisesti peräisin 50- tai 60-luvun Ruotsista. Nimensä kakku sai neliskanttisista rex-kekseistä, jotka ovat kai sittemmin hävinneet markkinoilta kokonaan. Myös kakku on keksien katoamisen myötä meinannut jäädä unohduksiin.

Löysin ohjeen Maku.fi arkistosta. Vähän erilainen kakkuresepti, mutta miksi ei. Tykkään keksisuklaasta.

Koska rex-keksejä ei ollut saatavilla, käytin aika neutraalinmakuisia, suorakaiteenmallisia kanelikeksejä. Vaikka kakun valmistaminen onkin vähän sotkuista (tai ainakin minun kohdalla oli..), vaikeaa se ei ollut lainkaan. Jos käytät leivontaan suolatonta voita, lisää suklaamassan joukkoon 1/4tl suolaa. Kakun voi koota myös suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan, joka on vuorattu tuorekelmulla.

rex-kakku

150g kookosrasvaa

100g voita

2 kananmunaa

1dl sokeria

2dl tomusokeria

1dl kaakaojauhetta

(1/4tl suolaa)

100g keksejä (suorakaiteen muotoisia)

Sulata kookosrasva ja voi, anna jäähtyä.

Vatkaa kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi kaakao muna-sokerivaahtoon ja kääntele seos tasaiseksi.

Vatkaa rasvat täytteeseen. Anna seoksen jähmettyä jääkaapissa välillä sekoittaen. Kun täyte on jähmettynyt, vatkaa se vielä kerran sähkövatkaimella tasaiseksi.

Levitä leivinpaperille 5 keksiä peräkkäin, pitkät sivut vastakkain. Levitä päälle reilu kerros kaakaotäytettä. Lado keksikerrokset tiiliseinän tyyliin: puolita yksi keksi ja aloita seuraava kerros sillä. Jatka näin täyte- ja keksikerroksia vuorotellen noin 5 kerrosta.

Päällystä lopuksi myös kakun sivut kaakaotäytteellä. Kääri kakku leivinpaperiin & folioon ja anna tekeytyä jääkaapissa useampi tunti.

Koristelin kakun karamellisoiduilla klementiini-viipaleilla.