rocky road-kakku.

Juhannuksen mökkireissun jälkeen kotona nökötti vajaa pussillinen vaahtokarkkeja. Messevä rocky road-brownie on houkutellut jo jonkin aikaa, ja Mau Mau Mau-kasta-blogin uusin päivitys näytti sen verran simppeliltä että päädyin tekemään browniekakun.

Alkuperäisessä ohjeessa vaahtokarkkeja oli 150g, meidän vajaassa pussissa ei ollut varmaan puoltakaan siitä.. Puolitin karkit ja ihmettelin miten kakkuun saisi edes mahtuman paljon enempää.. :D Messevä kakku kaikenkaikkiaan, yhden pienen palan jälkeen olo oli jo ihan ähky. Huhujen mukaan suklaakakun kanssa sopii myös esimerkiksi vaniljajäätelö tai kermavaahto.

pohja

3 kananmunaa

1dl kahvia

180g voita sulatettuna

3dl sokeria

n.3dl jauhoja

1dl tummaa kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

½dl hasselpähkinäjauhetta (jätin pois ja korvasin normijauhoilla..)

Sekoita kananmunat, kahvi ja voisula. Sekoita myös kuivat aineet keskenään ja lisää nesteen joukkoon. Voitele ja korppujauhota halk. n. 24cm irtopohjavuoka, kaada taikina vuokaan ja paaista 170 asteessa 20-26min.

rocky road

150g tummaa suklaata rouhittuna

100g vaahtokarkkeja paloiteltuna

(50-100g hasselpähkinärouhetta)

Lisää vaahtokarkit ja suklaa kakun päälle, paista uunissa vielä 5-10min niin että suklaa sulaa ja vaahtokarkit savat vähän väriä.

lakritsi-sitruuna-juustokakku part. 2

kuva by Teemu Salminen

Viikko sitten juhlittiin Joonatanin rippijuhlia, joihin sain tehtäväkseni leipoa kakun. Blogin aloittamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti sitä seuranneet kakkuprokkikset :> .. Yksityiskohtaisia kakkutoiveita ei irronnut, joten päädyin taas lakritsi-sitruunakakkuun (se kun sai kehuja aikaisemmassa sukutapaamisessa..).

Ihan samanlaista kakkua en kuitenkaan halunnut tehdä, joten tein juustokakun kerroksittain. Digestive-pohjan päällä on lakritsikerros, keskellä sitruunajuustokakkua ja päälimmäisenä sitruuna-limemehusta tehty kiille. Minun tekemän kakun lisäksi juhlissa tarjottiin myös toista juustokakkua, minttusuklaa-päärynäkakkua sekä kerma-mansikkakakkua. Ja tietysti jos jonkinmoista muuta herkkua. Ei, en koskaan mene juhliin syömään. Pois se minusta.

kuva by Jani Korhonen

pohja

80g voita sulatettuna

180g (digestive)keksejä

Vuoraa halk. n. 24cm irtopohjavuoan pohja (ja reunat) leivinpaperilla. Sekoita keksimurska ja voisula keskenään, painele vuoan pohjalle.

täyte

2,5dl kermaa

2 kananmunanvalkuaista

400g maustamatonta tuorejuustoa

6 liivatelehteä

½ sitruunan mehu & raastettu kuori

n. 1dl lakritsikastiketta

sokeria

vaniljasokeria

(keltaista elintarvikeväriä)

Laita 3 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma ja valkuaiset erillisissä kulhoissa. Yhdistä kermavaahtoon tuorejuusto sekä valkuaisvaahto. Siirrä puolet täytteestä toiseen kulhoon.

Sekoita toiseen puolikkaaseen lakritsikastike, mausta sokereilla maun mukaan. Kiehauta sitruunamehu- tai vesitilkka, purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sulata liivatteet mehutilkkaan. Lisää liivateseos lakritsitäytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada lakritsitäyte irtopohjavuokaan ja siirrä vuoka jääkaappiin.

Laita loput 3 liivatetta likoamaan kylmään veteen väh. 5 minuutiksi. Valmista sitruunatäyte lisäämällä jäljelle jääneeseen tuorejuustomassaan sitruunan mehu ja kuoriraaste. Värjää seos halutessasi elintarvikevärillä. Mausta sokereilla maun mukaan. Sulata ja lisää liivatteet sitruunatäytteeseen samoin kuin lakritsitäytteeseenkin. Kaada valmis sitruunatäyte irtopohjavuokaan lakritsitäytteen päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa ainakin kolmisen tuntia.

kiille

2,5dl mehua (itsellä Juissi sitruuna-lime)

2dl hyytelösokeria

Kuumenna mehu, lisää joukkoon sokeri. Keitä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Valuta hieman jäähtynyt mehu hyytyneen kakun pinnalle. Laita kakku jääkaappiin vielä siksi aikaa että kiille on hyytynyt kokonaan.

raparperi-mansikkabrita & vattumojito.

Pitänee tunnustaa: vielä kuukausi sitten en ollut koskaan syönyt britakakkua. Voin varmaan tässä samalla tunnustaa etten ole koskaan syönyt perinteistä voileipäkakkuakaan, mutta niitä olen sentään tehnyt vieläpä ihan hyvällä menestyksellä. Mutta britaa en ole tehnyt ollenkaan.

Muutos asiaan tuli kuitenkin veljen ylppärivkloppuna, kun kävin juhlimassa myös lapsuudenkaverini Sussun valmistujaisia. Ja sain britakakkua. Ja se oli kovin hyvää. Ja mietin miten typerä olen ollut, kun en ole britaa koskaan tehnyt ihan vain sen takia että joka ikisessä taloudessa jossa olen tähän mennessä asunut, on aina ollut joku joka ei välitä marengista (ja ei, se en ole ollut minä). Perkele sentään mitä olen tässä harvinaisessa epäitsekkyydenpuuskassani menettänyt! Onneksi asian voi nyt korjata.

Raparperiakin sain taas lisää, hieno juttu! Keitin raparperista kiisselin ja lisäsin sitä perinteisen kermavaahdon ja mansikoiden seuraksi kakun väliin.

brita-kakku

pohja

100g voita

1dl sokeria

2 keltuaista

1dl maitoa

1½dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

Huom. jos huomaat jääkaapissasi viruneen maidon tuoksahtavan hieman epäilyttävältä ja koostumuksen muistuttavan jotain muuta kuin nestettä, voit käyttää vaikkapa darrapäivän varalle jemmaamaasi omenatuoremehua maidon sijaan.

marenki

2 valkuaista

1½dl sokeria

vaniljasokeria

(mantelilastuja)

täytteeksi rahkakermaa, mansikoita ja raparperikiisseliä

Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita joukkoon keltuaiset sekä jauho-leivinjauheseos vuorotellen maidon (tai sen mehun..) kanssa. Levitä taikina hyvin öljytylle leivinpaperille uunipellille. Taikinaa tulee aika ohut kerros mutta se riittää kyllä.

Vaahdota valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja levitä marenki pohjan päälle. Ripottele pintaan mantelilastuja. Paista 170 asteessa n. 20-25min kunnes pohja on kypsä ja marenki saanut kauniin värin. Itse paistoin n. 15min uunin alatasolla, jonka jälkeen loput kymmenisen minuuttia uunin keskitasolla.

Leikkaa kakkulevy jäähtyneenä osiin, irrota levy leivinpaperinsta varovasti veitsellä tai lastalla. Nosta pohjalevy tarjoiluvadille ja kokoa kakku laittamalla täytteeksi raparperikiisseliä, rahkakermavaahtoa ja mansikanpaloja

Ajatuksena oli leikata kakkulevy kahteen osaan ja tehdä vain yksi täytekerros.. kunnes tajusin ettei mulla ole mitään sellaista tarjoilualustaa johon niin pitkän kakun voisi laittaa. Siispä kakkulevy jaettiinkin neljään osaan, saatiinpahan pieni mutta korkeampi kakku.

Graanin Alkon valikoimasta on poistumassa Bacardi Razz ja ajattelin ostaa yhden vikoista pulloista kotiin kokeiltavaksi. Mojiton ystävänä päädyin sitten tekemään vadelmamojitoa josta tuli tosi hyvää vaikka ammattivälineistöä ei kotona ollutkaan. Jääpalat puristeltiin jääpalapussista käsin, sooda korvattiin vichyllä ja murskaimena toimi jäätelökauha.

amatöörin vattumojito

n. 4cl Bacardi Razz

3 limelohkoa

muutama pakastevadelma

n. 10 mintunlehteä

2tl sokeria

soodavettä tai sitä vissyä..

jäitä

Laita rommi, limet, vadelmat ja sokeri lasiin, murskaa niin että limelohkoista irtoaa mehu. Lisää mintunlehdet ja painele niin että mintuista irtoaa makua. Täytä lasi jäillä, kaada sekaan sooda, sekoita hyvin.

kirjapläjäys.

Akseli Herlevin Täydellä Sydämellä on ollut tilauslistalla ilmestymisestään lähtien ja muutama päivä sitten kävin vihdoin noutamassa kirjapaketin postista. Ensimmäisenä ei voinut olla huomaamatta että kirjan ulkoasu ja reseptikuvat tuovat heti mieleen Sara la Fountainin Passion for Foodin - tättärää, samoja tekijöitä löytyy. No, Fountainin kokkaustaidoista voi olla ja ollaankin montaa mieltä, mutta Akselilta odotan joka tapauksessa paljon. Kirjaan on koottu osa Top Chef-kilpailussa nähtyjä ruokia sekä reseptejä Akselin uran varrelta. Vielä en ole ehtinyt selailemaan kirjaa tarkemmin, reseptikokeiluja luvassa myöhemmin.

Nettitilausta tehdessä tuntui turhalta tilata vain yksi kirja, ja päädyin ostamaan myös ChocoChilin Elinan Viiden tähden vegaanin. Vaikka kasvisruoka on ollut ruokavalioni kulmakivi jo vuosia, sana vegaani kuulostaa aina jotenkin ikävältä, mauttomalta ja tärkeilevältä. Suosin suomalaista, enkä ymmärrä miksi esimerkiksi kotimainen maitotuote, etenkään jos se on luomua, olisi yhtään sen huonompi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu soija tai sen johdannainen. Jokainen voi kuitenkin lykätä suuhunsa mitä haluaa, ja omasta mielestä ruokaohjeet ovat sitä varten että niitä saa ja pitää soveltaa oman maun mukaan. Pakko myöntää, että Elinan kirjassa on monia houkuttelevia reseptejä, turha hifistely puolestaan on jätetty muille. Ainakin uunipaahdetut ruusukaalit sekä focaccia toimii - ainakin paremman puoliskoni kokkaamana (näiden kanssa oli nätisti tarjolla vielä Omenamintussakin juuri väkerreltyä mozzarellatomaattia. Ahneuksissani ehdin kuitenkin tykittää sapuskat kurkusta alas ennen kuin valokuvan ottaminen tuli mieleen..). Olen aika laiska ruuanlaittaja kesäisin kun ei oikein tee mieli syödä kuin salaatteja, tai kylmiä ruokia, mutta ainakin yksi seitan pitää nähdä meidän keittiössä piakkoin.

Viikonloppuna matkustin juhlimaan tuoretta ylioppilasfelipoikaa, ja samalla reissulla sain mukaani Savo a la carten (kyllä, tämähän oli joululahja.. pitäisiköhän reissata kotopuoleen useammin..) sekä äiten Turun Sanomien juttuvinkkikisassa voittaman ja minulle lahjoittaman Turku lautasella-kirjan. Teos esittelee kymmenen ravintolaa (med pintaraapaisu reseptiikoista) Turun Aurajokirannasta. Savo a la carten sivuilta voi puolestaan bongata tunnettuja savolaisia ruokapaikkoja ja niiden tuotoksia. Tertin Kartano, Kenkävero, Ravintola Talli ja muutama muukin koettu, monta vielä kokeiltavana.

Niin ja sitten on vielä uusi Glorian ruoka & viini sekä Viini-lehti, joten lukemista ja kokeilemisen arvoisia reseptejä luulis riittävän nyt ainakin vähäksi aikaa. Eiköhän noista jokunen löydä tiensä blogiinkin.. (: